torstai 23. heinäkuuta 2009

Fiksut!

Vaan kyllä on lammas viisas ja erityisen herkkä eläin! Sen opin tänään todella.

Ruohot on aika hyvin syöty laitumelta ja minulla on tullut halu viedä lampaita vähän muihinkin paikkoihin tässä pihassa. Jotta pääsisivät tuuheaan ruohoon ja ruohonleikkuutoimintonsakin tulisi hyödynnettyä, pyysin lainaan lampaiden pantoja. Tänään sain pannat ja narut, ja ajattelin että nyt sitten vaan menen ja tuon elikot narussa pihaan. Niin kyllä oli itsellä väärät luulot itsestäni ja lampaista! Luulin, että kun ne aina niin tulevat rapsutettaviksi, niin että saisin ne ihan helposti kaulapantaan. Vielä mitä! Lampaat tajusivat välittömästi aikeeni eivätkä tulleet lähellekään, kun pannat olivat käsissäni. Ja kun leivän kanssa yritin houkutella niitä, niin tulivat lähelle, mutta heti kun päässäni kävi ajatuskin siitä että nyt nappaan lampaan, niin jo siitä ajatuksesta lampaat kavahtivat kaksi metriä kauemmaksi. Ne todella lukivat ajatuksia! Se oli aivan ihmeellistä. Jos jätin pannat pois, niin ne tulivat silitettäviksi, mutta jos pannat olivat mukana, vaikka piilossakin, niin heti ne pitivät selkeän hajuraon eivätkä tosiaan olleet leivälläkään huijattavissa. Kyllä on ihmeellisen herkkä vaisto niillä! Tuntui aivan käsittämättömältä että sylilampaani eivät nyt tulleetkaan syliin, kun aavistivat että jotain on tekeillä. Saa nyt sitten nähdä saanko niitä missään vaiheessa pantaan. Olisi vaan ollut hauska tuoda niitä pihaan. Ja en nyt vielä toivoani ole menettänyt, mutta pitää koittaa keksiä miten homma voisi onnistua.

Lampaita ei oikein ole liekaan luotu selvästikään. Mutta kun en ole näihin sellaista paimensuhdetta saanut luoduksi, niin eivät ne nyt minunkaan perässäni pihaan kävele tai pelkäisin että karkaisivat tielle. (Kyllä ne perässäkin kävelee, mutten tiedä että kuinka pitkään kävelisivät.)

Kyllä tämä tämänpäiväinenkin oli ihan puhuttelevaa. Jeesus, hyvä paimen, ei käytä lammaspantoja omillaan. Hän ei pakota mihinkään eikä sido. Hän tosiaan vain kutsuu nimeltä ja häntä saa seurata vapaaehtoisesti tai sitten olla seuraamatta. Moni kavahtaa turhaan Jeesusta, jos joskus on joutunut vääränlaisen ”käännytyksen” kohteeksi. Sellaisen, jossa on ollut jotain pakottavaa ja ahdistavaa. Näilläkin lampailla saattoi olla jotain kokemuksia pannoista, jotka olivat jääneet niiden mieleen. Monilla on hengellisiin asioihin liittyen jotain ahdistavia (tai tylsiä) kokemuksia, joiden perusteella (tieten tai tiedostamatta) kavahtaa heti kun puhutaan Jeesuksesta. Joka on kuitenkin hyvä paimen toisin kuin minä joka yritän sitoa lampaita..

Vaan on se hyvä että lampaalla on herkkä vaisto. Niin pitäisi uskovillakin olla että ymmärtäisi kavahtaa vääriä asioita. Että olisi niin herkkä että osaisi erottaa, mikä on Jumalasta ja mikä ei. Lampaan vaisto on herkkä ja jos elämme lähellä Jumalaa, niin Hän pitää myös henkemme herkkänä että osaamme varoa asioita, jotka eivät ole hyväksi. Jos taas alkaa elää ”maailman mukaan”, niin sitten henkikin turtuu, kuka vaan voi sitoa ja sitten viedään kuin pässiä narussa. (En kyllä tiedä miten pässiä viedään narussa, kun en nyt saanut uuhiakaan vietyä narussa..)

Pitää joskus toisella kertaa kokeilla lampaiden naruunlaittoa..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti